Messut oli mahtava kokemus ja paikalla oli erittäin laaja ja hyvä tarjonta niin käyttötavaraa, keräilyesineitä, huonekaluja kuin vaatteitakin. Itse en paljoakaan kerinnyt pyöriä ihastelemassa muiden osastoja, vaan tiiviisti päivystin Ojalaisen ja minun yhteisen osaston kohdalla.
Toisaalta tämä oli hyvinkin harkittu taktiikka sillä, olisin helposti voinut tuhlata siellä kokonaisen omaisuuden. Jo pelkästään viereiseltä osastolta ihan muutamalla vilkaisulla löysin esimerkiksi lampun (ehkä joskus syksyllä rakennettavan) uuden keittiön työtasojen päälle. Ja kuinka makeat on noi kajarit, joita pikkaisen näkyy surkean kännykällä nappastun kuvani oikeassa kulmassa.
Ja ihana naulakko ja ihania vilttejä, ihania lamppuja ym ym. Niitä tarjosi näytille Roomage.fi
Paljon paljon kaikkea kivaa oli esillä, ja lisää tapahtuman kuvia löytyy HRVDE:n facebook sivuilta.
Itselleni jäi messuista hemskatin kiva fiilis. Oli kiva puhua kaikkien ihmisten kanssa. Fiilis oli todella leppoisa ja rento. Karuselli ei löytänyt vielä kotia ja ei se niin ollut tarkoituskaa mutta paljon siitä puhetta oli.
Yksi asia nousi usein ilmi jutteluissa, että Karuselli ja pallotuoli vaativat ympärilleen oman tilan.
Että jotenkin niin iso tuoli ei mahdu joka paikkaan. Rupesin tätä asiaa oikein pohtimaan, ja tajusin että itsellänihän oli aiemmin sama luulo. Tuolit ovat jotenkin niin spesiaaleja tai isoja ettei niitä voi tuoda mihin tahansa. Kunnes sitten eräänä päivänä kannoin silloin vielä karvaisen karusellin kotiini ja yllätyin. Sehän sopi tänne pieneen kaksioon kun nakutettu.
Toinen asia mistä karusellin kohdalla puhuttiin oli sen väri. Koska se oli hieman erikoisemman värinen (hunajainen), se jakoi mielipiteet aika lailla kahteen kastiin. Hyvä että puhuttiin, sillä siitä minä sain idean.
Viedään hunajainen karuselli muutamaan eri kotiin ja katsotaan kuinka käy.
No me laitoimme tuolin auton (mitsubishi Carisma, ihan normi henkilöauto) kyytiin ja lähdimme kyläilemään.
Kohde yksi.
59,5 neliön kaksio, jossa asuu neljä henkilöä. Olohuoneeseen on saatu mahtumaan kaksi sohvaa, kaksi nojatuolia ja kuvasta pois rajattu parivuode. Värit vähän tylsänkin mustavalkoiset
(allekirjoittanut voi arvostella koska on ne sinne itse torpannut).
Ja ihana naulakko ja ihania vilttejä, ihania lamppuja ym ym. Niitä tarjosi näytille Roomage.fi
Paljon paljon kaikkea kivaa oli esillä, ja lisää tapahtuman kuvia löytyy HRVDE:n facebook sivuilta.
Itselleni jäi messuista hemskatin kiva fiilis. Oli kiva puhua kaikkien ihmisten kanssa. Fiilis oli todella leppoisa ja rento. Karuselli ei löytänyt vielä kotia ja ei se niin ollut tarkoituskaa mutta paljon siitä puhetta oli.
Yksi asia nousi usein ilmi jutteluissa, että Karuselli ja pallotuoli vaativat ympärilleen oman tilan.
Että jotenkin niin iso tuoli ei mahdu joka paikkaan. Rupesin tätä asiaa oikein pohtimaan, ja tajusin että itsellänihän oli aiemmin sama luulo. Tuolit ovat jotenkin niin spesiaaleja tai isoja ettei niitä voi tuoda mihin tahansa. Kunnes sitten eräänä päivänä kannoin silloin vielä karvaisen karusellin kotiini ja yllätyin. Sehän sopi tänne pieneen kaksioon kun nakutettu.
Toinen asia mistä karusellin kohdalla puhuttiin oli sen väri. Koska se oli hieman erikoisemman värinen (hunajainen), se jakoi mielipiteet aika lailla kahteen kastiin. Hyvä että puhuttiin, sillä siitä minä sain idean.
Viedään hunajainen karuselli muutamaan eri kotiin ja katsotaan kuinka käy.
No me laitoimme tuolin auton (mitsubishi Carisma, ihan normi henkilöauto) kyytiin ja lähdimme kyläilemään.
Kohde yksi.
59,5 neliön kaksio, jossa asuu neljä henkilöä. Olohuoneeseen on saatu mahtumaan kaksi sohvaa, kaksi nojatuolia ja kuvasta pois rajattu parivuode. Värit vähän tylsänkin mustavalkoiset
(allekirjoittanut voi arvostella koska on ne sinne itse torpannut).
Poistetaan toinen nojatuoleista ja tuodaan karuselli paikalle.
Lempilausahdukseni "tadaa", ei huono.
Kohde kaksi.
Yli satavuotias iso talo kaukana täältä. Talossa kolme ihmistä ja kolme kissaa.
Tuoli korkean kakluunin ja vanhojen fiilisten ympäröimänä.
Kokeiltiin myös toiseen huoneeseen, että miltä se siellä näyttäis.
Ja hyvältähän se näytti sielläkin.
Kohde kolme.
Tämä oli ehkä oikeasti yllättävin.
Pieni kaupunki yksiö. Neliöitä huimat 33 neliötä.
Asunnossa asuu kaksi ihmistä ja yksi kissa.
Karuselli ei ole ikinä näyttänyt näin pieneltä, miltä se näytti tässä pienimmässä asunnossa jossa vierailimme. Mahtavaa!
Otetaan vielä kohde neljä.
Perinteinen rintamamiestalo.
Viiden hengen perhe. Ei kissaa.
Perheen rakas Lamino-tuoli.
Vaihdetaan tilalle karuselli.
Tadaa.
Ja on muuten KIVA kun tuoli pyörii!
Jos sinä mietit että sopiiko se teille, niin soita niin sovitetaan. Sillähän se selviää.
Niin ja siitä pallotuolin sopivuudesta. Sehän se vasta onkin iso!
No tässä yksi pallotuoli yhden omakotitalon ruokahuoneessa.
Talossa pariskunta. Ei kissaa. Yksi koira.
Tuolissa istuu pieni snautseri, joka sinne päästyään onkin ihan oikeutetusti mielestään Suursnautseri.
Vaikka nämä tuolit ovat oikeasti vielä aika pieniä, saa ne olosi tuntumaan suurelta.
Ovathan ne valtaistuimia.
Ehkä sillä koolla on väliä.
Huikee idis! Erinomainen tapa "vähän selventää" koon merkitystä :)
VastaaPoista