siltä minusta todellakin tänään tuntui kun verstaalle kannettiin läjä
Kukkapuron Ateljee-sohvan runkoja.
Niitä pitää kasassa pyykkinaru.
Niitä on joku rakastanut, sillä niin littaan on istuimet istuttu.
Nyt ne ei niin rakastettavilta näytä.
Mutta mitäpä olet mieltä, pistetäänkö uudet kankaat ?
Eikös nuo geometriset muodot kankaissa ole nyt tulossa taas muotiin ;)
Toiset Kukkapurot mitä verstaalle tuli oli abs-sarjan tuoleja,
niissäkin aika psykedeelinen kangas.
Ne lähtee suoraan pintakäsittelyyn ja muuntautuvat ruskeista mustiksi.
Milloin minulle tapahtui tämä? Milloin minä sekosin Yrjö Kukkapuroon?
No siitä saan kyllä varmasti syyttää edellistä työnantajaani Pertti Ojalaista
( http://www.perttiojalainen.fi/ ). Siellä kun katseli kuinka Karuselli-tuolia verhoiltiin, alkoi ymmärtää sen kauniin muotoilun päälle ja onhan se nyt aivan mahtava istua.
Siinä jos missä tuntee itsensä mahtimieheksi.
Se on mahtimiehen tuoli. Sitten hommasin itselleni läjän skaala-tuoleja.
Sen jälkeen ensimmäisen ateljee-sohvani ja siitä se ajatus sitten lähti.
Ei ole enää paluuta. Onneksi nykyään saan tehdä näitä työkseni.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti